Vuoden 2021 luonnonmarjasato oli hyvä. Luonnonmarjoista puolukkaa kerättiin myyntiin eniten. Sen sato oli onnistuneen pölytyksen vuoksi edellisvuotista suurempi. Luonnonsienistä ylivoimaisesti eniten kerättiin myyntiin herkkutattia. Lähes kaikkien luonnonmarjojen ja useimpien luonnonsienten kilohinta laski edellisvuodesta. Kokonaistulo nousi kuitenkin puolukka- ja herkkutattisadon ansiosta runsaaseen 23 miljoonaan euroon.
Luonnonmarjojen sadoissa alueellista vaihtelua
Puolukan sato oli paikoin runsas. Puolukkaa kerättiin myyntiin 2,9 miljoonaa kilogrammaa edellisvuotista (10,7 miljoonaa kilogrammaa) enemmän. Länsi-Suomen osuus puolukan myynnistä oli yli puolet, 5,9 miljoonaa kilogrammaa. Puolukkakilosta maksettiin 0,88 €.
Luonnonmarjoista mustikkaa löytyi parhaiten Lapista, jossa kerättiin lähes puolet mustikasta. Vähiten mustikkaa löytyi Länsi-Suomesta. Lämpimän alkukesän takia kukinta oli runsas, hyönteisiä oli kesäkuussa paljon liikkeellä ja mustikan pölytys onnistui hyvin. Kypsä marja oli kuitenkin kuivuuden takia paikoin pientä. Myyntiin mustikkaa kerättiin 5,3 miljoonaa kilogrammaa. Määrä oli 0,56 miljoonaa kilogrammaa edellisvuotta suurempi. Kilohintana maksettiin 1,84 €.
Lakkasato oli paikoin hyvä. Myyntiin lakkaa kerättiin peräti 231,6 tonnia. Lakan kilohinta oli 7,48 €. Myös karpalon sato oli tavanomaista suurempi, ja sen myyntimäärä oli 33 tonnia.
Luomukeruualueiden määrä oli vuoden 2021 tiedon mukaan runsaat 6,9 miljoonaa hehtaaria. Aiemmin luomualueita oli vain Lapissa sekä Oulun-Kainuun alueella, mutta nyt luomualueita on myös muualla Suomessa. Luomumustikan osuus koko mustikkamäärästä oli 56 %. Yritykset ostivat lähes samalla kilohinnalla sekä tavallisen roskaisen että roskaisen luomumarjan.
Herkkutatit kerättiin Itä-Suomesta
Luonnonsienikausi alkoi kuuman ja kuivan kesä–heinäkuun vuoksi kehnona, mutta elokuussa alkaneet sateet kohensivat tilannetta. Vientisienenä tärkeää herkkutattia tuli myyntiin peräti 672 tonnia. Edellisvuoden määrä oli 460 tonnia. Herkkutateista 99 prosenttia kerättiin Itä-Suomen metsistä. Joidenkin sienilajien loppusyksyn sato jäi edellisvuotista vähäisemmäksi, koska erittäin kuivilla seuduilla rihmastot kärsivät liikaa kesän kuivuudesta. Lisäksi luonnonsienisato käynnistyi monin paikoin tavallista myöhemmin.
Poimintatulot nousivat edellisvuodesta
Poimintatuloa kertyi luonnonmarjoista yhteensä 21 miljoonaa euroa. Tulot nousivat edellisvuodesta 2 miljoonaa euroa. Lapissa tulot kertyivät lähinnä mustikasta ja lakasta. Länsi-Suomessa lähes kaikki oli puolukka- ja mustikkatuloa.
Luonnonsienistä tuloa kertyi yhteensä runsaat 2,2 miljoonaa euroa. Edellisvuonna luonnonsienistä saatu poimintatulo oli vajaat 1,7 miljoonaa euroa. Eniten poimintatuloja tuotti herkkutatti: 1,9 miljoonaa euroa. Luonnonmarjojen ja -sienten yhteinen poimintatulo oli 23,2 miljoonaa euroa.
Luonnonmarjatulosta 29 prosenttia muodostui Länsi-Suomesta, 28 prosenttia Lapista, 24 prosenttia Itä-Suomesta ja 19 prosenttia Oulun–Kainuun alueelta. Lapissa tulot kertyivät lähinnä mustikasta ja lakasta ja Länsi-Suomessa puolukasta ja mustikasta.
Suomalaisten poimijoiden osuus tavallista suurempi koronan takia
Ulkomaalaisia poimijoita tuli marjayritysten kutsumina Suomeen koronapandemian jatkumisesta huolimatta arviolta runsaat 4 000. Eniten poimijoita oli Thaimaasta ja toiseksi eniten Ukrainasta. Osa heistä oli maatalouden kausityöntekijöitä, jotka jäivät maahan myös poimimaan luonnonmarjoja. Tutkimuksessa ulkomaalaisiksi poimijoiksi lasketaan vain yritysten erikseen maahan kutsumat poimijat. Heidän lisäkseen metsissä liikkui paljon ulkomaalaisia omatoimimatkailijoita sekä Suomessa asuvia ulkomaalaisia ja heidän sukulaisiaan tai tuttaviaan. Ulkomaalaisten poimijoiden panos myyntimäärien kasvussa on normaalisti merkittävä, mutta koronapandemian takia viime vuonna suomalaisia poimijoita oli metsissä tavanomaista huomattavasti enemmän. Vastanneiden yritysten mukaan ulkomaalaiset poimijat keräsivät luonnonmarjoista viime vuonna 85 prosenttia ja sienistä 13 prosenttia. Vuonna 2020 osuudet olivat 83 prosenttia ja 2 prosenttia.
Tiedot perustuvat luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärätutkimukseen 2021 (MARSI-tutkimus). Tutkimuksen tiedot kysytään marja- ja sienikauppaa harjoittavilta yrityksiltä. Yritykset antavat tiedot alueittain sen mukaan, mistä marjat ja sienet on poimittu. Tulokset eivät sisällä suoramyyntiä kuluttajille ja suurkeittiöille eivätkä kotitalouspoimintaa. Esimerkiksi Facebookin ja Tori.fin kautta myydään nykyään runsaasti luonnonmarjoja ja -sieniä. Vain osa torikaupasta on mukana. Tutkimuksen tilaaja on Ruokavirasto ja tutkimuksen tekijä on Kantar TNS Agri Oy.