Ukrainan sodan vuoksi globaali ruokajärjestelmä on koetuksella, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste. Kustannusten nousu jatkuu, ja se koettelee sekä maataloutta että elintarviketeollisuutta. Epävarmuus on erittäin suurta, ja se kohdistuu erityisesti vuoteen 2023. Ruuan hinnannousu kiihtyy jo kevään aikana yleistä inflaatiota nopeammaksi ja on tänä vuonna arviolta 11 prosenttia. Vaikeassa tilanteessa tärkeää on säilyttää kotimainen maataloustuotanto ja omavaraisuus.
Sodan vaikutukset ulottuvat useiden vuosien ajalle maailmanlaajuisesti. Tuotantopanosten, maataloustuotteiden ja ruuan saatavuus heikentyvät globaalisti, ja niiden hinnat nousevat jyrkästi. Suomessa maatalouden kustannuskriisi pitkittyy, ja riskinä on tuotantopanosten saatavuuden heikentyminen. Ennuste perustuu oletukselle, että konflikti pitkittyy ja lännen ja Venäjän taloudelliset välit ovat poikki. Vaikka sota loppuisi nopeastikin, sillä on joka tapauksessa jo nyt pitkäaikaisia seurauksia globaaliin maatalous- ja elintarviketuotantoon ja kauppaan.
”Suomen maatalouden kannalta suurin epävarmuus ajoittuu tällä hetkellä vuoteen 2023. Riskinä on viljelijöiden maksuvalmiuden heikkeneminen, tuotannon vähentäminen tai lopettaminen maatiloilla, ja elintarvikeomavaraisuuden heikkeneminen. Monilla tiloilla ei ole talouspuskureita, jotka auttaisivat pahimman yli”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.
Suomessa ja Euroopassa ruoka ei lopu, mutta globaalisti kriisi voi aiheuttaa ruokapulaa ja levottomuuksia esimerkiksi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Suomessa on korkea omavaraisuus maatalouden perustuotteissa, mutta tuotantopanoksissa riippuvuus on suurta, erityisesti lannoiteraaka-aineissa, rehuissa, energiassa ja monissa kylvösiemenissä.
Viljan ja tuotantopanosten hinnat ovat nousseet voimakkaasti
Ukraina ja Venäjä ovat olleet merkittäviä viljanviejiä, ja viljan hinta onkin noussut sodan myötä huippulukemiin. Monet maat pyrkivät lisäämään tuotantoaan, mutta esimerkiksi Euroopassa sitä rajoittaa lannoitteiden korkea hinta ja lannoiteriippuvuus Venäjästä. Suomelle Venäjä on viime vuosina ollut merkittävä ammoniakin sekä kaliumlannoitteiden lähde.
Suomessa erityisesti kotieläinsektorin tilanne on heikentynyt, kun tuotannon kustannukset ovat kohonneet. Lisäksi osa viljelijöistä ei ole voinut hankkia lannoitteita maksuvalmiusongelmien vuoksi.
”Nopeasti nousevat kustannukset aiheuttavat voimakasta nousupainetta tuottajahintoihin, jotka eivät ole kohonneet kustannusten mukana”, sanoo maatalousekonomisti Juuso Aalto-Setälä.
Jos kasvukauden sääolosuhteet ovat suotuisat, Suomen viljasadon määrän ennustetaan olevan tänä vuonna riittävä huoltovarmuuden ja ruokaketjun toimivuuden näkökulmasta. Tämä edellyttää, että lannoitteiden käyttöä optimoidaan ja taloudellisesti viljelykelpoisiksi arvioidut peltolohkot kylvetään.
Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta sodan pitkittyminen aiheuttaisi vuonna 2023 epävarmuutta lannoitteiden saatavuudesta ja sadosta.
Ruuan hinta nousee nopeammin kuin koskaan EU-aikana
Ruuan hinnan nousu kiihtyi jo ennen Venäjän hyökkäystä ja kehitys jatkuu. Vuositasolla ruuan hinta nousee tänä vuonna arviolta 11 prosenttia. Kuluttajahintojen korotusten tarkkaa ajankohtaa on vaikea arvioida, sillä se voi vaihdella kaupparyhmittäin ja tuotteittain. Nousupaine kohdistuu kaikkiin elintarvikkeisiin, mutta vauhdissa on isoja eroja tuoteryhmittäin ja tuoteryhmien sisällä.
”Nousu on selvästi yleistä inflaatiokehitystä nopeampaa, ja nyt edessä voi olla suurin ruuan hinnan vuositason nousu Suomen EU-jäsenyyden aikana”, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
Elintarvikevienti laskee ja teollisuuden kannattavuus heikkenee
Elintarviketeollisuuden kannattavuus heikkenee, koska niin raaka-aineiden, energian kuin pakkausmateriaalienkin hinnat nousevat. Teollisuuden tulosta syö lisäksi kotimaisten elintarvikeyritysten vetäytyminen Venäjän markkinoilta.
Ruuan hinnannousu kasvattaa elintarviketeollisuuden kotimaan liikevaihtoa, mutta toisaalta vienti laskee, ja kuluttajat saattavat siirtyä halvempiin tuotteisiin. Logistiset pullonkaulat voivat viivästyttää raaka-ainekuljetuksia, ja Kiinan uusi korona-aalto voi myös haitata toimitusketjuja.
”Elintarvikeviennille on asetettu kunnianhimoisia kasvutavoitteita. Sota on kuitenkin lisännyt epävarmuutta tilanteessa, jossa pandemiaa ei ole vielä selätetty. Odotukset viennin kehityksestä ovat heikentyneet, ja viennin arvo laskee tänä vuonna”, sanoo Sari Forsman-Hugg.