Skip to content

MAASEUDUN UUTISET

Menu
  • Maatalous
    • Pelto & Viljat
      • Satoarvio
    • Karja
    • Meijerit
    • Kananmunat
  • Metsä
  • Hevoset
  • Kalastus
  • Puutarha
  • Organisaatiot
    • Euroopan Parlamentti
    • Luonnonvarakeskus
    • Suomen Siipikarjaliitto ry
  • Ruoka
  • Tilastot
    • Maatalouden kannattavuus
  • Yhteystiedot
Menu

Tutkimus vahvisti kananmunan pienen ympäristöjalanjäljen

Posted on June 17, 2021 by kerttuvali

Suomalaisten kananmunien ympäristövaikutukset on selvitetty ensimmäistä kertaa Siipikarjaliiton koordinoimassa tutkimuksessa, jonka toteutti Luonnonvarakeskus. Kananmunan ilmastovaikutus on yksi eläinperäisten elintarvikkeiden alhaisimmista.

Tutkimus tehtiin elinkaariarviointimenetelmällä, joka huomioi kaikki tuotantoketjun vaiheet. Tarkasteltavia ympäristövaikutuksia olivat ilmastovaikutus eli hiilijalanjälki, rehevöittävä vaikutus sekä vesiniukkuusvaikutus. Tutkimus mahdollistaa myös vertailun muihin Luonnonvarakeskuksen tekemiin tutkimuksiin kala- ja lihatuotteista.

Kananmunien elinkaariarviointi perustuu tietoihin, joita kysyttiin alkuvuonna kananuorikoiden kasvattajilta, kananmunien tuottajilta, munapakkaamoilta sekä rehunvalmistajilta. Tietojen perusteella pystyttiin laskemaan suomalaisen kananmunan keskimääräinen ympäristövaikutus sekä erikseen ympäristövaikutus luomu-, lattia- ja virikehäkkikanaloissa tuotetuille kananmunille.

”Elinkaariarvioinnin avulla kananmuna-ala pystyy tunnistamaan tuotantoketjun eri vaiheiden merkityksen tuotannon kestävyyteen”, kertoo tutkija Frans Silvenius Luonnonvarakeskuksesta.

Kananmunien hiilijalanjälki on pieni

Keskimääräinen suomalaisen kananmunan ilmastovaikutus on vain 1,58 kg CO2-ekv/kg kananmunia, josta rehun osuus on 57 %, tilojen energian ja muiden toimintojen 24 %, lannan käsittelyn 8 % ja nuorikkokasvatuksen 6 %. Virikehäkkikanalassa tuotettujen kananmunien ilmastovaikutus on matalin, 1,55 kg CO2-ekv/kg. Lattiakanalassa tuotettujen ilmastovaikutus on 1,73 kg CO2-kv/kg ja luomukanaloissa tuotettujen 2,14 kg CO2-ekv. Rehunkulutus selittää suurelta osin erot tuotantosuunnissa, samoin erot viljojen satotasossa.

Niukat vaikutukset vesiin

Ilmastovaikutuksen lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kananmunien vesiniukkuusvaikutus sekä tuotannon rehevöittävät vaikutukset erikseen meri- ja sisävesialueisiin.

Kananmunia vesijalanjälki on keskimäärin 0,38 m3-ekv/kg. Vesiniukkuusvaikutus eli vesijalanjälki laskettiin AWARE-menetelmällä, joka huomioi käytetyn veden lisäksi sen alkuperän ja käyttöalueen. Vaikutus on suurempi käytettyyn vesimäärään nähden siellä, missä on vähemmän vettä tarjolla. Suomessa on runsaat vesivarat.

Kananmunien tuotannon rehevöittävä vaikutus on keskimäärin 3,4 gPO4-ekv/kg kananmunia. Sisävesialueiden rehevöityminen on keskimäärin 0,54 g P-ekv/kg kananmunia ja merialueiden keskimäärin 7,9 g N-ekv/kg kananmunia.

Sekä rehevöitymisvaikutuksista että vesijalanjäljestä selvitettiin keskimääräisten arvojen lisäksi arvot kolmelle eri tuotantomuodolle erikseen. Tuotantomuotojen väliset erot johtuvat pääasiassa eroista rehunkulutuksessa ja rehun tuotantotavoissa.

Kananmuna on ilmastoystävällinen elintarvike

”Kananmuna on ympäristövaikutuksiltaan yksi eläinperäisten elintarvikkeiden alhaisimmista. Kun otetaan huomioon kananmunan erinomainen ravintosisältö, kananmunat kannattaa ehdottomasti ottaa osaksi monipuolista ruokavaliota niin ilmasto- kuin terveyssyistä”, toteaa Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina. Kananmuna sisältää monia ihmiselle välttämättömiä ja tarpeellisia ravintoaineita, kuten hyvälaatuisia proteiineja, D-, A- sekä B12-vitamiineja, biotiinia, luteiinia, koliinia ja kseaksantiinia.

Ympäristövaikutustutkimuksen tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan huomenna perjantaina Luonnonvarakeskuksen järjestämässä Suomalaisten elintarvikkeiden ympäristösuorituskyky -webinaarissa.

Suomalaisen kananmunan ympäristövaikutustutkimuksen rahoittivat DAVA Foods Finland Oy, Farmimuna Oy, Kieku Oy, Munatukku Nikula Oy, Munax Oy, MTK ry sekä Siipikarjasäätiö.

Metsä ja Sahateollisuus

Hakkuiden kokonaismäärä jäi vuonna 2025 edellisten vuosien tasolle

Suomessa hakattiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vuonna 2025 runsaat 74 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. […] The post Hakkuiden kokonaismäärä jäi vuonna 2025 edellisten vuosien tasolle appeared first on LATVALEHTI. [...]

VUOSI 2025: Puun hinta pysyi korkealla – vilkas alkuvuosi, rauhallisempi loppu

Vuonna 2025 Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat yhteensä 30 miljoonaa kuutiometriä puuta. Ostomäärä […] The post VUOSI 2025: Puun hinta pysyi korkealla – vilkas alkuvuosi, rauhallisempi loppu appeared first on LATVALEHTI. [...]

Metsäteollisuustuotteiden kysynnässä ei merkittävää paranemista näkyvissä

Vaikka euroalueella on jo varovaisia merkkejä talouden elpymisestä, metsäteollisuuden keskeisillä markkina-alueilla kysyntä […] The post Metsäteollisuustuotteiden kysynnässä ei merkittävää paranemista näkyvissä appeared first on LATVALEHTI. [...]

Kalastus

Kalastusrajoitukset vähensivät Pohjanlahden ja Tornionjoen lohisaaliita kesällä 2025

Viime vuosien heikentyneen lohitilanteen vuoksi lohenkalastusta rajoitettiin tavallista tiukemmin Pohjanlahdella ja Tornionjoella vuonna 2025. Rajoitusten vaikutukset näkyivät erityisesti merellä, jossa lohisaalis oli koko tilastoidun historian pienin. Vuonna 2025 ammattikalastuksen lohikiintiötä [...]

Kalastus kielletään jälleen Vaasan edustalla 20.4.–20.5.

Lähes koko Eteläinen kaupunginselkä ja sinne johtavat salmet sekä Onkilahti rauhoitetaan jälleen kalastuksesta 20.4.-20.5.2026 väliseksi ajaksi. Kuukauden kalastuskielto on ajoitettu ahvenen kutuaikaan ja sillä pyritään elvyttämään viime vuosien aikana heikentynyttä [...]

Tulevana kesänä Tornionjoella sallitaan edelleen enintään kahden lohen saalis kalastajaa kohden

Tornionjoen kalastusmääräykset pysyvät jokialueella lähes ennallaan viime vuoteen verrattuna. Maa- ja metsätalousministeriö sekä Ruotsin meri- ja vesiviranomainen sopivat tulevan kalastuskauden kalastusmääräyksistä Tornionjoen sopimusalueella, ja ne tulevat voimaan 1.6.2026. Suomi ja [...]

Puutarha

Pääsiäinen 2024: DIY ja luova koristelu sipulikukilla kiinnostavat – Trendeinä myös uudelleenistutus ja uusiokäyttö

Pääsiäisenä 2024 DIY ja kestävän kehityksen näkökulmat ovat suositumpia kuin […] The post Pääsiäinen 2024: DIY ja luova koristelu sipulikukilla kiinnostavat – Trendeinä myös uudelleenistutus ja uusiokäyttö appeared first on [...]

K-Ryhmän Kukkamyynti yli 6-kertaistuu ystävänpäivänä – Punaisten ruusujen sijaan tulppaani suomalaisten suosikki

K-ryhmän myyntidatasta selviää, että ystävänpäivän leikkokukkaostokset hoidetaan tyypillisimmin itse juhlapäivänä […] The post K-Ryhmän Kukkamyynti yli 6-kertaistuu ystävänpäivänä – Punaisten ruusujen sijaan tulppaani suomalaisten suosikki appeared first on PUUTARHAPARKKI. [...]

Puutarhanhoito elo-syyskuussa helpottaa kasvukauden alkua keväällä

Kesälomalla aikaa vietetään usein kodin ulkopuolella, jolloin puutarhanhoito jää vähemmälle. […] The post Puutarhanhoito elo-syyskuussa helpottaa kasvukauden alkua keväällä appeared first on PUUTARHAPARKKI. [...]

©2026 MAASEUDUN UUTISET | Built using WordPress and Responsive Blogily theme by Superb