Euroopan komissio hyväksyi tänään ensimmäiset seitsemän YMP:n strategiasuunnitelmaa. Kyseessä ovat Espanjan, Irlannin, Puolan, Portugalin, Ranskan, Suomen ja Tanskan strategiasuunnitelmat. Tämä on tärkeä askel kohti uutta yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP), jonka täytäntöönpanon on määrä alkaa 1. tammikuuta 2023. Uuden YMP:n tarkoituksena on edistää Euroopan maatalousalan muotoutumista kestävämmäksi, selviytymiskykyisemmäksi ja nykyaikaisemmaksi.
Uudistetussa YMP:ssä rahoitusta jaetaan oikeudenmukaisemmin pienille ja keskisuurille perhetiloille sekä nuorille viljelijöille. Lisäksi viljelijöitä tuetaan uusien innovaatioiden käyttöönotossa (esim. täsmäviljely ja agroekologiset tuotantomenetelmät). Kun uusi YMP tukee konkreettisia toimia näillä ja muilla aloilla, se voi olla Euroopan unionin elintarviketurvan ja maatalousyhteisöjen kulmakivi.
Uuteen YMP:hen kuuluu tehokkaampi ja vaikuttavampi tapa työskennellä. EU-maiden kansallisissa YMP:n strategiasuunnitelmissa yhdistyy tulotukeen, maaseudun kehittämiseen ja markkinatoimenpiteisiin myönnettävä rahoitus.
Kun jäsenmaat laativat YMP:n strategiasuunnitelmiaan, niillä oli valittavanaan useita EU:n tason interventioita, jotka ne räätälöivät ja kohdensivat omiin erityistarpeisiinsa ja paikallisiin olosuhteisiinsa. Komissio on arvioinut, edistääkö kukin suunnitelma YMP:n kymmentä päätavoitetta, jotka liittyvät yhteisiin yhteiskunnallisiin sekä ympäristöä ja taloutta koskeviin haasteisiin. Suunnitelmien tulisi olla EU:n lainsäädännön mukaisia, ja niillä olisi edistettävä komission Pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategian mukaisia EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita ja eläinten hyvinvointia.
Suomen strategian kulmakiviä ovat elintarviketurva, maatilojen kilpailukyky, erittäin kunnianhimoiset ympäristö- ja ilmastotavoitteet sekä elinvoimaiset maaseutualueet. Suomessa on toteutettu monenlaisia toimia, joilla vastataan maatalousalan ja maaseutualueiden taloudellisiin, ympäristöön liittyviin ja sosiaalisiin haasteisiin.
YMP:n rahoitus vuosina 2023–2027 on 270 miljardia euroa. Tänään hyväksyttyjen seitsemän suunnitelman talousarvio on yli 120 miljardia euroa, josta yli 34 miljardia euroa osoitetaan yksinomaan ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin ja ekojärjestelmiin. Tätä määrää voidaan käyttää esimerkiksi maaperän kannalta suotuisten käytäntöjen edistämiseen sekä vesienhoidon ja nurmen laadun parantamiseen. Suomen ohjelma on kansallinen rahoitus mukaan lukien yhteensä 6,6 miljardia euroa. Siitä 1,45 miljardia euroa on osoitettu ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin ja ekojärjestelmiin.
YMP:llä voidaan myös edistää metsitystä, metsäpalojen ehkäisyä sekä metsien ennallistamista ja mukauttamista. Ekojärjestelmiin osallistuvia viljelijöitä voidaan palkita muun muassa torjunta-aineiden käytöstä luopumisesta tai niiden käytön rajoittamisesta sekä maaperän eroosion ehkäisemisestä.
Käytössä olevasta kansallisesta maatalousmaasta 86–97 prosenttia viljellään hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevien vaatimusten mukaisesti. Myös luonnonmukaisen tuotannon kehittämistä tuetaan huomattavalla rahoituksella: useimmat maat pyrkivät kaksinkertaistamaan tai jopa kolminkertaistamaan luomupinta-alansa. Luonnonhaitta-alueet, esimerkiksi vuoristo- tai rannikkoalueet, saavat jatkossakin erityisrahoitusta maataloustoiminnan ylläpitämiseen.
Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja meneillään olevan perushyödykkeiden hinnannousun vuoksi komissio kehotti jäsenmaita hyödyntämään kaikkia YMP:n strategiasuunnitelmien tarjoamia mahdollisuuksia maatalousalan häiriönsietokyvyn vahvistamiseen niin, että elintarviketurvaa saadaan edistettyä. Tähän sisältyy riippuvuuden vähentäminen synteettisistä lannoitteista ja uusiutuvan energian tuotannon lisääminen elintarviketuotantoa heikentämättä sekä kestävien tuotantomenetelmien käytön edistäminen.
Sukupolvenvaihdos on tulevina vuosina yksi Euroopan maatalouden suurimmista haasteista. On olennaisen tärkeää, että maatalousala pysyy kilpailukykyisenä ja että maaseutualueiden houkuttelevuutta lisätään. Nuorten viljelijöiden erityistuki on näkyvästi esillä jokaisessa hyväksytyssä suunnitelmassa, ja yli 3 miljardia euroa on suunnattu suoraan kyseisten seitsemän maan nuorille viljelijöille. Suomen ohjelmassa tämän rahoituksen määrä on 88,7 miljoonaa euroa.
Maaseudun kehittämisvaroilla tuetaan tuhansia työpaikkoja ja paikallisia yrityksiä maaseutualueilla sekä parannetaan palvelujen ja infrastruktuurin, kuten laajakaistan, saatavuutta. EU:n maaseutualueita koskevan pitkän aikavälin vision mukaisesti maaseudun asukkaiden tarpeisiin vastataan myös muilla EU:n välineillä, kuten elpymis- ja palautumistukivälineellä tai Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla (ERI-rahastot).