MTK-liittojen ja valtuuskunnan puheenjohtajat kokoontuivat kesäkokoukseensa Keski-Suomeen 23-24.7.2025. Kesäkokouksen yhteydessä puheenjohtajat tutustuivat myös keskisuomalaiseen maataloustuotantoon.
Maatilojen määrä Suomessa on laskenut koko EU-jäsenyytemme ajan. Syyt tilojen kiihtyvään lopettamistahtiin löytyvät ruoantuotannon heikosta kannattavuudesta ja viljelijöiden niskaan lankeavan maatalousbyrokratian paisumisesta. Ellemme pian saa aikaan käännettä parempaan, suomalaisten kuluttajien mahdollisuus nauttia kotimaisesta ruoasta on väistämättä uhattuna.
Maatilojen tulot koostuvat useammasta lähteestä. Keskeisimmät näistä ovat markkinoille myytäessä saadut tuottajahinnat sekä EU-sääntelyn vastineeksi maksettavat maataloustuet. Molemmat tulonlähteet ovat maatiloille elintärkeitä, ja vaadimme maan hallitukselta nykytilannetta korjaavia toimenpiteitä molemmilla sektoreilla.
Jauhelihapula on jo täällä – mikä on seuraava tuoteryhmä?
Kauppojen naudanjauhelihahyllyt ovat ammottaneet tyhjyyttään kuukausien ajan. Kotimaisen naudanlihan puutteesta huolimatta viljelijöille maksetut tuottajahinnat eivät ole juuri nousseet. Nykyinen tuottajahinta ja maataloustuet eivät kata maamme tiukkojen laatuvaatimusten ja haastavien luonnonolosuhteiden aiheuttamia tuotantokustannuksia.
Tyhjistä hyllyistä huolimatta elintarviketeollisuus ei ole onnistunut neuvotteluissa kahden elintarvikekaupan jättiläisen kanssa hinnoista, joilla se kykenisi maksamaan tuottajille edes naapurimaidemme tasoisia hintoja. Esimerkiksi naudanlihan tuottajahinta Suomessa on kymmeniä prosentteja alhaisempi kuin EU:ssa keskimäärin.
Jalostavan teollisuuden heikkouden ja kahden kauppajätin ylivallan vuoksi elintarvikemarkkinat eivät toimi reilusti eivätkä oikein. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset elintarvikekaupat ovat kannattavuudessaan maailman kärkeä. Tämä ykköstila on saavutettu suomalaisen kuluttajan ja viljelijän kukkarosta.
Maan hallituksen on vietävä viipymättä päätöksentekoon useaan kertaan lupaamansa muutokset elintarvikemarkkinalakiin, hankintalakiin ja kilpailulakeihin.
Politiikka ohjaa, mitä tuotetaan
Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen 30 vuotta. Jäsenyyden suorat vaikutukset näkyvät edelleen eri sektoreilla vaihtelevasti. Pisimmälle yhteinen päätöksenteko on viety maataloustuotannon ohjauksessa ja rahoituksessa.
EU-komissio on juuri antanut ehdotuksensa seuraavan seitsemän vuoden (2028–2035) budjettikehyksestä. Tämä sisältää merkittäviä muutoksia nykyiseen rahanjakoon. Viljelijät hyväksyvät lisäpanostukset EU:n yhteiseen puolustukseen ja turvallisuuteen, mutta vastustamme rajaturvallisuuden vahvistamista ruokaturvan kustannuksella. Maataloustukien leikkaaminen tarkoittaisi puolustusmenojen kasvun maksattamista suomalaisilla kuluttajilla ja viljelijöillä.
Suomen hallituksen on varmistettava suomalaisille viljelijöille vähintään nykyisentasoiset maataloustuet tulevalle budjettikaudelle. Meillä ei ole varaa menettää ensimmäistäkään tukieuroa – varsinkaan, kun poliitikot eivät saa aikaiseksi toimia tuotantokustannusten nousun hillitsemiseksi.
Meidän mielestämme ruokaturva ja elintarvikeomavaraisuuden vaaliminen on osa suomalaisten kokonaisturvallisuutta. Päättäjien on huolehdittava ulkorajojen lisäksi siitä, mitä tapahtuu rajojemme sisällä. Oikeus kotimaiseen ruokaan on suomalaisten perusoikeus!